keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Hohtavan valkeaa

Eilen, eli tiistaina 21.6.2011 Turun Puutorilla tapahtui. Suunnaton iglu oli imestynyt hohtamaan valkoisena kesäisen vihreiden puiden edustalle. Kyseessä on taiteilija Pekka Paikkarin ympäristötaideteos, joka maisemoi parkkihallin valtavan betonisen ilmastointirakennuksen.


Keraaminen teos nostaa selvästi paikan viehättävyyskerrointa. Kenties melko autiona pidetystä Puutorista tulee uusi kohtaamispaikka. Turun palo tunnetusti alkoi aikoinaan Puutorin laidalta, joten jäisen oloinen iglu toimii myös kontrastina sille. Iglu on osa Savi kaupungissa -hanketta, johon kuuluu myös kahden muun taiteilijan Karin Widnäsin ja Kim Simonssonin teokset. Niitä en ole vielä nähnyt, mutta kuulopuheiden perusteella alueet ovat piristyneet paljon.


Kuvassa Pekka Paikkarin Iglu (2011). Julkistustilaisuudessa esiintyi myös lumivalkea puujalkamies, joka viihdytti ihmisiä elävän patsaan roolissa.


Lisätietoja Savi kaupungissa -hankkeesta:
WAM: Savi Kaupungissa toi kaupunkiin Iglun, Temppelin ja Kimonon.
Turku 2011: Savi kaupungissa

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Merellistä kaupunkitaidetta

Turun keskustassa ovat Aurajoen liepeet täynnä taidetta kesän kunniaksi. Itse bongasin muun muassa kansainväliseen Flux Aura -ympäristötaidetapahtumaan liittyviä teoksia.


Mitä ihmettä? Puiset laivat keikkuvatkin pään yläpuolella lehvästössä.
(Sirpa ja Satu Särkijärvi: Motiivilaivat)



Haahkaparvi on yllättäin laskeutunut Aurajokeen ja näyttää ilmeisesti kotiutuneen
paikalle koko kesäksi.


Teokset piristävät ympäristöä ja henkilökohtaisesti pidän siitä miten ne leikittelevät kaupunkimaisemalla. Olisi mukava käydä katsomassa muutkin Flux Aura -teokset.
Etenkin Perhosten kylät vaikuttavat sympaattisilta.



maanantai 6. kesäkuuta 2011

Lasten taidetta kuurupiilosilla



Turun linnan ohi kulkiessani huomasin kiviaidalla pieniä hahmoja keskusteluun uppoutuneena. Kullanväriset olennot hehkuivat auringossa niin salaperäisinä, että piti oikein selvittää mistä oli kyse.

Hetken tietoja ongittuani, sain selville, että kyseiset hahmot ovat osa Turku 2011 -ohjelman Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hankkeeseen kuuluvaa Piiloleikki -nimistä teoskokonaisuutta.

Kokonaisuuteen kuuluu Turku 2011 -sivuston mukaan 7–10 -vuotiaiden lasten yhdessä taiteilija Oona Tikkaojan kanssa tekemiä pieniä omakuvapatsaita, joita on piiloteltu eri puolille kaupunkia Martinsillan ja Turun linnan puiston väliselle alueelle. Piilopaikat ovat lasten itsensä valitsemia. Mukava idea, joka paitsi piristää kaupunkikuvaa niin myös herättää sisäisen etsivän aikuisessakin. Täytyy alkaa katsoa tarkemmin ympärilleen. Etsintävinkkejäkin kuulemma löytyy netistä ja kartalta. Liikuntaa, estetiikkaa ja löytämisen riemua -mitä muuta voi kauniin kesäpäivän kävelyretkeltä vielä vaatia. Vielä kun saisi jostain jäätelön...



Lähteet ja lisätietoja:
Turun sanomat 3.1. 2011. Jukka Saarinen: Rakkautta ja piiloleikkiä Turussa.
Turku 2011-lehti: Piiloleikki liikuttaa Aurajoen länsirannalla.
Wäinö Aaltosen museo: Piiloleikki -taiteen katsojasta etsijäksi.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Suvivirsi

Kuva: Elämänkulkija, 2011


Suvi -sama virsi soi taas
kesäkuun ensimmäisenä
viikonloppuna

maanantaina
pitkän talven
jälkeinen kiitollisuus
roskaisissa tien poskissa

Toisaalla kurottavat
sireenin kukat
suomalaisen mielenmaiseman
ytimeen

(c) Elämänkulkija


En ole täysin varma, mitä haluan ajatelmallani sanoa, mutta yllä oleva ajatus tuli mieleeni torstai-blogien tämänkertaisesta musiikkihaasteesta ja uljaista sireenin kukista. Hektisen kevään jälkeen on taas voimia katsoa ympärilleen ja osallistua runoiluunkin.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Erilainen taidevinkki Turussa käyskenteleville

Kuva: Elämänkulkija, 2011

Näin kesäkuun ja lomakauden alun kunniaksi annan taiteen ystäville kesäillan kävelyjen erilaisen menovinkin. Turun työväen opiston ikkunoissa on esillä koko kesän ajan metalligrafiikan kurssin oppilastöiden näyttely.

Kurssilaiset eivät ole ammattitaiteilijoita, mutta teokset ovat silti raikkaita ja tekniikat monipuolisia. Oman katseeni vangitsi erityisesti keltainen ruusu, joka toi mieleen vanhan ajan idylliset pihat ja juhannuksen kukkaistuoksut. Miinuksena sanottakoon, että ainakin puolenpäivän maissa opiston ikkunat heijastavat aika paljon, ja omiin kuviini tulikin lähinnä vastapäisen kerrostalon siluetti -aika taiteellinen silti sekin.