torstai 30. syyskuuta 2010

Matalapaine

Kuva: Elämänkulkija, 2011


Kehitys kehittyy
Eteenpäin
Eilisen pelto on
huomisen sähkökeskus
Iltarusko
pikselien surinaa

© Elämänkulkija

tiistai 28. syyskuuta 2010

Pipo

Syystuulessa taas
lausun sen hiljaa

tahtoisin päähineen

pehmeän
kuin untuva
erityislaatuisen
silloin maailmakin
olisi lämmin
kodikas

olisin piponi piirissä
kuin lintukodossa
pää höytyväisessä pesässä

© Elämänkulkija



Tässä höytyväinen maanantaimiete, kun pää on tuulisena päivänä ihan muissa asioissa kuin pitäisi.

lauantai 25. syyskuuta 2010

Miehiä ja Naisia - Nykytaidetta Virossa


Kävin elokuussa Virossa tutustumassa ensi kertaa Pärnuun ja myös alueen museoihin. Kokemus oli kiinnostava, vaikken erään alueen merkkihenkilön, Lydia Koidulan kotimuseoon ehtinytkään.

Pärnun Nykytaiteen museossa (Uue Kunsti Muuseum) oli vierailuni aikaan esillä jo seitsemättätoista kertaa kansainvälinen alastoman taiteen näyttely Mees ja Naine (Mies ja Nainen). Tämän vuoden teemana olivat suuret tunteet ja hauraat suhteet.

Mukana oli taiteilijoita eri puolilta Eurooppaa, mutta virolaiset lasitaiteilijat Ivo Lill, Rait Prääts, Piret Ellamaa, Kristiina Uslar, Kairit Annus, Kai Koppel, Kairi Roolaht-Orgussaar, Liisi Napp, Sofi Arðas, Tiia Põldmets, Ain Roost jäivät erityisesti mieleen. Lasi kun on mitä parhain materiaali kuvaamaan suhteiden helposti särkyvää, murtuvaa, mutta usein myös kaunista luonnetta. Viroa edusti myös maalari Silva Eher.

Näyttelyssä oli myös suomalaisten taiteilijoiden Heli Ryhäsen ja Matti Kalkamon töitä. Muuta Eurooppaa edustivat muun muassa Mari Meszaros (Unkari-Hollanti), Mark Angus (UK-Saksa), Fateme Gosheh (Iran-Ruotsi), Inguna Audere (Latvia) ja Federico Tinelli (Italia).


Näyttelyn aihepiiriä oli tulkittu huomattavan erilaisista lähtökohdista. Lasitaiteilija Pirit Ellamaan teoksessa Muna (2009) on hyödynnetty vanhaa suomalais-ugrilaista myyttiä, jonka mukaan maailmankaikkeus syntyi linnunmunasta. Linnunmunasta ei vielä tiedä tulevan olennon sukupuolta; mahdollisuudet eivät ole vielä todentuneet, joten nainen ja mies ovat yhdessä.

Heli Ryhäsen Slow Motion -teos (2010) taas tuo nähtäville suurikokoisen keinussa istuvan miehen. Miehellä ei ole selvästikään lihaksia peittävää ihoa ja hän istuu jähmeänä keinussa. Kuka antaisi miehelle vauhtia? Nainenko? Teosta katsoessaan miettii, miten se sopii näyttelyn mies ja nainen -teemaan, naisen ollessa poissa kuvasta. Monissa muissa teoksissa -tosin ei kaikissa- on kuvattu sekä mies että nainen. Ryhäsen mies on kuitenkin ainakin näennäisen yksin. Liike vaikuttaa sammuneen ja keski-iän ylittänyt mies istuu osin lyyhistyneenä. Onko kyseessä voimattomuuden kuvaus, tulkinta ikääntyvän nykymiehen tilasta vai kenties miehen ja naisen suhteista?

Mark Anguksen hahmot ovat myös moniselitteisiä, sekä värikkäitä että ekspressiivisiä. Sinisessä teoksessa, jonka nimeä en muista, melko androgyynit hahmot, oletettavasti mies ja nainen kohtaavat toisensa. Itseäni jäi kuitenkin askarruttamaan, onko toisen hahmon päässä kenties orjantappurakruunu vai ei.

Hauskaa oli seurata myös Heli Ryhäsen nimen erilaisia kirjoitusasuja, kun etsin näyttelystä tietoa. Yleisimmin taiteilijan sukunimenä oli Ruhanen, mutta myös Rühanen-muotoa esiintyi.

Mies ja nainen on muuten myös vuonna 1966 ilmestyneen ranskalaisen elokuvan nimi. Kyseessä on romanttinen draama, ja voisikin kuvitella näyttelyn "perineen" nimensä kyseiseltä elokuvalta. Moinen tulee mieleen varsinkin, kun elokuvassa suuri osa kerronnasta tapahtuu sanoitta, ihmisten toimiessa tai vaihtoehtoisesti parin ajatusten kautta.

Näyttely oli avoinna 5.6.-5.9.2010 Pärnun Uue Kunsti Muuseumissa.

UUE KUNSTI MUUSEUM
10 Esplanaadi St.
80010 Pärnu

Avoinna päivittäin
9 - 21.00

Lisätietoja näyttelystä:
Chaplin.ee

lauantai 18. syyskuuta 2010

Kellastuu


Kellastuu lehdet
talveako odotan
levottomana?

© Elämänkulkija

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Maanantai


Maanantain arki
parempi kera hymyn
sadepäivänä.


© Elämänkulkija

Tämä kissakolmikko odotti uutta kotia Turun käsityöläismuseon kaupassa.

torstai 9. syyskuuta 2010

Askeleiden kaiku


Askelten kaiku hiekassa
tuoksuva meri
kesän viimeinen ranta
vaihtuu syysilman kirpeyteen

© Elämänkulkija

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kierreportaat


Kiertyvät portaat kuin elämä itse
vievät paikasta toiseen
kierteen taakse ei näe
ennen kuin on kohdalla.

© Elämänkulkija

Syysvenyttelyä

Suuri on venyttelyn ilo
miukaisi Muru
vaan ihana on myös auringonkilo
siinä ei tule ainakaan helposti suru.

© Elämänkulkija


Venyttely tuo iloa niin näytön edessä sykkyrään painuneille lihaksille kuin pimenevän vuodenajan kohtaavalle mielellekin. Syksy saa ihmiset usein aloittamaan uusia harrastuksia tai jatkamaan kesällä kesken jääneitä. Itselleni on tuttua uhota uusien liikuntaharrasteiden aloittamista ja niissä pysymistä, mutta usein viimeistään marraskuun viimat saavat liikuntavireen vaihtumaan kynttilänvalossa luettuihin kirjoihin ja torkkupeiton lämpöön. Tärkeää olisi selvittää, miten motivoida itsensä jatkamaan harrastusta vielä alkuinnostuksen laannuttuakin. Ehkä Turun alueen Kulttuurikuntoilun keskuspuiston tapaisesta ideasta olisi hyötyä humanistin liikuttamisessa?