perjantai 5. helmikuuta 2010

Hyvää Fredrikan ja Johan Ludvigin päivää!

Kuva: Fredrika ja Johan Ludvig Runeberg. Wikipedia.


Tänään on kansallisrunoilijamme, Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) päivä. Vähemmän tunnetuksi on kuitenkin tullut hänen vaimonsa Fredrika Runeberg (os. Tengström, 1807-1879), joka muistetaan usein lähinnä juhlapäivänä nautittavan makoisan tortun ohjeesta. Vain harva kirjallisuushistoriaan perehtymätön kuitenkaan on juurikaan tutustunut hänen omaan tuotantoonsa.

Fredrika Tengström meni naimisiin J.L. Runebergin kanssa olleessaan 24-vuotias. Runebergin perheessä oli valloilla sama työnjako kuin niin monessa muussakin taloudessa tuona aikana, eli mies hankki toimeentulon, vaimo taas hoiti kaiken muun. Fredrika Runebergillä oli huolehdittavana omien pienten lasten lisäksi myös taloudessa asuvat täysihoitolaiset sekä runoilijan kaksi sisarta.


Arkeen toi kuitenkin vaihtelua myös naisille sallittu kirjallinen keskustelupiiri Lauantaiseura. Seura alkoi vuonna 1832 julkaista omaa lehteä Helsingfors Morgonbladia, toimittajanaan J.L.Runeberg. Lehden toimittajana oli käytännössä usein kuitenkin hänen vaimonsa Fredrika, Runeberg, joka kävi läpi ulkomaalaisia lehtiä sekä sitten käänsi ja mukaili niistä sopivaa tekstiä julkaistavaksi. Karin Allardt Ekelund onkin osuvasti nimittänyt Fredrika Runebergiä Suomen ensimmäiseksi sanomalehtinaiseksi.


Vuonna 1837 perhe muutti Porvooseen Runebergin saatua sieltä latinanopettajan viran. Fredrika Runeberg onnistui yhdistystoiminnan lisäksi hakemaan aikaa myös kirjoittamiselleen, perheen kasvusta huolimatta. Fredrika Runeberg kirjoitti omaelämänkerrallisissa muistelmissaan seuraavasti: Mies kirjoittaa kun tahtoo ja tuntee olevansa vireessä, nainen, ainakin sellainen jolla on lapsia ja talous, kun saa ja ehtii ja on kiitollinen voidessaan aivan kuin varastaa itselleen tällaisen ilon.


Tästä lausahduksesta voi löytää haikeutta ja ehkä myös katkeruutta tilannetta kohtaan, mutta toisaalta kyseessä voi ollamyös toteamus, kohtalonsa ja osansa hyväksyminen.Toisaalta F. Runeberg oli Porvoon alkuvuosina masentunut. Hän kirjoitti tällöin muun muassa laajan romaanin Den galnas dotter (
Mielipuolen tytär), jonka käsikirjoituksen lopulta poltti. Fredrika Runeberg sairasteli paljon 1840-luvun alussa, ja tilannetta tuskin helpottivat hänen aviomiehensä naisseikkailut, vaikka vaimo niistä leikkiä laskikin.


Vuoden 1863 lopulla J.L. Runeberg sairastui äkillisesti. Aivohalvaus vei Runebergin pyörätuoliin loppuiäkseen ja vaikka puhekyky palautui, kirjoittamaan hän ei enää pystynyt. Fredrikan Runebergin tehtäväksi tuli sairaan aviomiehen hoito. Omaa kirjoittamistaan Fredika ei kuitenkaan täysin hylännyt, ja hänen hengentuotteitaan julkaistiinkin sekä kalentereissa että lehdissä. Kun J.L. Runeberg kuoli vuonna 1877, Fredrika Runeberg muutti Helsinkiin, jossa hän tosin eli enää kaksi vuotta.


Fredrika Runebergin tuotantoon kuuluu ainakin kaksi historiallista romaania, kertomuskokoelma sekä kaksiosainen muistelmateos. Hänen kirjoissaan on nähty selviä naisasiapainotuksia. Päähenkilöt ovat naisia, joiden kautta voi tarkastella koko aikakautta. Fredrika Runeberg silti varoi selvästi aikanaan naisasianaiseksi leimautumasta, vaikka käytännön tasolla toimi asian hyväksi. Hänen naisihanteenaan oli ennen muuta sivistynyt vaimo ja äiti. Kärkevimpiä kirjoituksiaan, joissa naisen asemaa verrataan orjuuteen, hän ei julkaissut.

Kun upotamme hampaamme Runebergin torttuun, kannattaa meidän muistella paitsi Johan Ludvigia, niin myös Fredrikaa. Malja molemmille siis! Ehdotankin, että kalentereihin vaihdettaisiin merkintä "J.L. ja F. Runebergin päivä".


Minä uskon, että jos ihmiset eivät laatisi naiselle niin paljon turhanpäiväisiä ohjesääntöjä, vaan antaisivat hänen vapaasti kehittyä ilman henkisiä kuristusnauhoja, niin minulla on siksi suuri luottamus hyvään Jumalaan, että minä uskon hänen alusta pitäin asettaneen naisen vaiston niin hyvään vireeseen, että hänkin voisi saavuttaa ihanan ja rikkaan päämäärän. (Fredrika Runebergin kirje Emilie Björksténille)


Fredrika Runebergin teokset:
Brev till sonen Walter 1861–1879 (Svenska litteratursällskapet i Finland 1971)
Kuvauksia ja unelmia (Edlund 1900) (valikoima teoksesta Teckningar och drömmar)
Kynäni tarina (WSOY 1984) (Min pennas saga, Svenska litteratursällskapet i Finland 1946)
Piirroksia ja unelmia (WSOY 1982) (Teckningar och drömmar, Sederholm 1861)
Reseptikirja (Porvoon museo 2003) (Receptbok, Svenska litteratursällskapet i Finland 2003)
Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä (Söderström 1881, uusi käännös 1981) (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, Finska Litteratursällskapet 1858)
Sigrid Liljeholm (WSOY 1983) (Sigrid Liljeholm, Sederholm 1862)


Fredrika Runebergin tuotantoon voi tutustua Gutenberg-projektin sivuilla.


Lähteet ja lisätietoja:
"Fredrika Runeberg". Wikipedia.
"Fredrika Runeberg". Wikisitaatit.
"Johan Lundvig Runeberg". Wikipedia.
"Runeberg, Fredrika Charlotta Tengström, 1807-1879". Project Gutenberg.
"Runebergin varjossa". Saran sisaret. Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta. 1900-luvun alkuun.


Kuvat:
Fredrika Runeberg. Wikipedia. Wikimedia Commons.
Johan Ludvig Runeberg. Wikipedia. Wikimedia Commons.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti