torstai 12. marraskuuta 2009

Käenkaali


Olenko vain rikkaruoho
elämän tuulissa
Pieni käenkaali metsänhelmi,
joka kuvittelee olevansa valkea joutsen

Olenko vain säestävä sävel
elämän suuressa laulussa
Narri, joka leikkii kuningasta

Olenko kuusi, joka
korkealle kurkottaa
vai kenties sittenkin se kataja,
johon niin moni kapsahtaa

Vai olenko oikeutettu onneen
juuri sellaisena kuin olen

Rikkakasveillakin on tunteet

© Elämänkulkija

(Valokuvatorstain ja runotorstain 148. haaste: sananlaskun pohjalta. Tämän viikon runo on kyhätty kokoon kymmenessä minuutissa valokuvan inspiroimana ja melankolisten ajatusten ajamana.)

14 kommenttia:

  1. Viimeinen lause on hieno, myös ensimmäisestä kappaleesta tykkäsin, mutta kliseiset sananlaskut olisiko voinut jättää pois ja keksiä omat sanat tilalle? Ei huono runo siltikään :)

    VastaaPoista
  2. ah, jokainen on kriitikko. Mutta eikö elämä nimenomaan ole täynnä kliseitä? Minusta ainakin. (mutta olenkin pessimisti. :) )

    VastaaPoista
  3. Hieno kuva ja hauska runo, jossa syvällinen ajatus.

    VastaaPoista
  4. Hyvää runokielistä pohdiskelua; kolmen viimeisen rivin osalta leikkisin kriitikkoa. Rikkaruoholla on oikeutuksensa, vaikka kasviopillinen rasisti (meissä) puhuu rikkaruohoista.

    VastaaPoista
  5. Joskus olen kuningas,sitten taas rikkaruoho. Joskus kukka kaunein.

    VastaaPoista
  6. Viimeinen rivi sanookin kaiken :)

    VastaaPoista
  7. herkkää runollista kieltä, fraasit tuottaa ehkä hiukan tahatonta komiikkaa

    VastaaPoista
  8. Pasanen: niin, se kuka/mikä on rikkaruoho riippuu näkökulmansta. Tänään koen esim. itseni rikkaruohoksi. :)

    Ilona: Itse asiassa komiikka on tahallista. Liittyy keskivaiheen ei-niin-onnistuneeseen itseironian tunnelmaan, jota kukaan ei havaitse.

    VastaaPoista
  9. Minä pidin tuosta ensimmäisestä säkeistöstä sellaisenaan. Toimii.

    Minuakin hieman häiritsi katajaan kapsahtaminen. Vaikka mitä pahaa kliseissä on! Tosia ovat!

    VastaaPoista
  10. Kataja on piikkinen mutta kaunis ja hyväntuoksuinen kasvi, miksei siihen voi kapsahtaa, minusta ainakin voi;)

    VastaaPoista
  11. Kapsahtaminen on verrattoman lystiä :)

    VastaaPoista
  12. Upea runo ja kuva, käenkaalillakin on elämä ja aina se ilahduttaa, kun sen kukkivana näkee.

    VastaaPoista
  13. Runo saa voimaa kuvasta, hyvä pari.

    VastaaPoista