maanantai 16. marraskuuta 2009

Jane Austen -lukupiiri ja Elizabeth Bennet


Luin juuri loppuun bookcrossingin kautta saamani kirjan Jane Austen -lukupiiri (kirjoittanut Karen Joy Fowler). Kirja itsessään oli melko kevyt ja omalle maulleni juoneltaan hieman mitäänsanomaton. Juoni on opuksen takakannen mukaan yksinkertaisuudessaan tämä:
Viisi eri ikäistä naista ja yksi mies perustavat lukupiirin kokoontuakseen keskustelemaan Jane Austenin romaaneista. Seuraavan puolen vuoden aikana avioliitot joutuvat koetukselle, uusia suhteita alkaa, epäsopivat järjestelyt muuttuvat sopiviksi ja rakkaus löytää kohteensa.

Melkoista hattaraa siis, kevyttä raskaan päivän nollauslukemista.Toki on muistettava, että Jane Austenin romaanit ovat itsekin viihdettä. Hyviin naimisiin pääsy ja ihmissuhteet ovat niissä pääosassa, sillä ne askarruttivat aikakauden naisia jo itse toimeentulonkin vuoksi.

Kun tuntee Jane Austenin (1775-1817) tuotannon, löytää Jane Austen -lukupiiristä tuttuja ja ajatuksia herättäviä kohtia, jotka tosin esitetään ihmissuhteiden ruotimisen ja takautumien sivussa. Kiinnostavin anti itselleni olivat kuitenkin kirjan lopusta löytyvät arvostelut Austenin kirjoista, aina 1800-luvun alusta nykypäivään asti.

En tiennyt, että Austenin kirjat kohosivat maineeseen melko hitaasti. Lehtikirjoitteluista, myös kriittisistä, voi kuitenkin huomata, että Jane Austen on aina herättänyt keskustelua. Sitä voi pitää hyvän kirjailijan merkkinä.

Kiinnostavaa huomata, miten eri tavalla eri aikoina on voitu tulkita Jane Austenin sankarittaria:
Vuonna 1841 Mary Russell Mitford toteaa Ylpeydestä ja Ennakkoluulosta:
"Jokaiselta tämän teoksen riviltä, Elizabethin jokaisesta sanasta henkii kertakaikkinen Hyvän maun puute, joka yksin saattoi tuottaa niin viisastelevan, niin pinnallisen sankarittaren Darcyn kaltaisen miehen rakastetuksi. Wickham on samaa maata. Oi, he ovat kuin luodut toisilleen! En saata antaa lumoavalle Darcylle anteeksi sitä, että hän heidät erotti. Olisin suonut Darcyn ottavan Janen puolisokseen."

Mielenkiintoista, että Mitford kuvasi Elizabeth Bennetiä pinnalliseksi. Nykyäänhän selvästi moni pitää Ylpeyden ja Ennakkoluulon sankaritarta Austenin hahmoista nokkelimpana ja syvällisimpänä. Elizabethin sanavalmiutta ja terävää älyä ihaillaan -häntä pidetään ehkä lähimpänä itsenäistä nykyajan naista.Teoksen suosion voi nähdä myös siitä, kuinka monta filmatisointia siitä on tehty moniin muihin Austenin kirjoihin verrattuna. Melko varmasti silti juuri Elizabethin nykyihmistä miellyttävät luonteenpiirteet olivat 1800-luvun puolivälin naisessa epäkonventionaalisia ja myös usein ei-toivottuja. Naiseen yhdistettyjä soveliaita arvoja, joihin jo kasvatuksella pyrittiin, olivat 1800-luvulla muun muassa nöyryys, hoivaavuus, palvelualttius ja äidillisyys. Nöyryyttähän Elizabethiltä ainakin puuttuu.

Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden tietoikkuna -sivuilla sanotaan, miten dialogi Jane Austenilla on niin vivahteikasta, että hänen henkilöidensä sielun liikkeet näkyvät keskusteluissa. Elizabethin kohdalla tämä vivahteikkuus näkyy erityisen hyvin. Hänen dialoginsa on eloisaa ja ironista.



Elizabeth Bennet ja Mark Darcy (Keira Knightley ja Matthew McFadyen) Ylpeys ja Ennakkoluulo -elokuvassa vuodelta 2005.
Kuvan lähde


Edellistä varhaisempi näkemys kirjan pääparista. C. E. Brockin piirtämät herra Darcy ja Elizabeth vuonna 1895 ilmestyneessä Ylpeys ja Ennakkoluulo -kirjassa.
Kuvan lähde.


Lähteet ja lisätietoa:
Fowler, Karen Joy. Jane Austen -lukupiiri. Johnny Kniga Publishing: Helsinki, 2008.
Tietoikkuna: Perheromaani ja Jane Austen. Jyväskylän yliopisto.
Austen for Beginners
Ollila, Anne. Jalo velvollisuus. Virkanaisena 1800-luvun lopun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 711. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998.

2 kommenttia:

  1. Kerrassaan mielenkiintoisia ja tuoreita huomioita Elizabeth Bennet' iä koskien...Ihastuttavaa lukea, miten eri aikoina tulkinnat hänestä ovat todellakin vaihdelleet!

    VastaaPoista
  2. Todellakin oli yllättävää, miten paljon tulkinnoissa on ollut eroa.

    VastaaPoista