Kevät toi kangaslinnun

 Neiti S. arvostaa designia. Siksi kissanäyttelystä tuliaisiksi saatu kissanminttutäytteinen kangaslintu saikin nauttia heti suurta suosiota. Harmillista, etten muista linnun myyneen puodin nimeä. 

Linnun muotoilu on viehättävä, samoin kuin myös kankaan kuviot. 

Tyylikäs lisä niin matolle, sohvan reunalle  kuin sen allekin. Suosittelemme!

Neiti S. herättää blogin talvihorteesta

Neiti S. Kuva: Elämänkulkija

Kevään koittaessa on aika minunkin taas herättää blogi talvihorteesta.

 Perinteisen kulttuurin lisäksi päätin antaa blogissani tilaa myös kulturellille lemmikilleni, Neiti S:lle.

Neiti S. pitää taiteesta, etenkin linnunlaulukonserteista, mutta ennen kaikkea hän on kulinaristi.

Neidille tarjoutui mahdollisuus osallistua Purina One kissanruuan testiryhmään, ja siitäkös tämä ilahtui.

Tytön oli vaikea uskoakaan, että kokonainen pahvilaatikollinen ruokaa oli hänelle!

 (Tosin pienet näytepussit on tarkoitettu jaettavaksi muille kissaystäville.) 

Purina One sai hyväksynnän. Etenkin murojen koko sai kiitosta, sillä jotkin suuria raksuja sisältävät murot on koettu liian hankaliksi syödä. Burma kun on melko pienikokoinen kissa, niin on ymmärrettävää, että pienempiä raksuja on mukavampi natustaa.

   

"Näinkö paljon, minulle?" Kuva: Elämänkulkija

 Neiti S. siis toimii Buzzadorina. Buzzadorina on mahdollisuus päästä kokeilemaan ja kertomaan oman mielipiteensä erilaisista tuotteista ja palveluista. Testaajan tulee vain  kertoa tuotteista ja kokemuksistaan muille sekä raportoida kokemuksensa Buzzador-sivustolla.

Buzzador lähetti kokeiltavaksi kaksi isoa pussia (800 g) kuivamuonaa, sekä 10 pientä pussia (50 g) muille kissanomistajille ja kissoille jaettaviksi.

Purina lupaa seuraavaa tuotteistaan:

 "Purina ONE Sterilcat sisältää runsaasti proteiineja ja kivennäisaineita, jotka säätelevät virtsan pH-arvoa. Kissasi olo on kylläinen kauemmin ja painonhallinta on näin helpompaa. Hoikka keho edesauttaa myös hyvää nivelkuntoa. Tuotteen sisältämä aktiivinen erikoiskivennäinen vähentää myös hammaskivenmuodostumista jopa 40 %. "

Makuina neidin testaamissa tuotteissa ovat:

Purina ONE Sterilcat Runsaasti Lohta & Vehnää, sisältää Tonnikalaa

Purina ONE Sterilcat Runsaasti Naudanlihaa ja Vehnää

Kuivamuonista paremmin on maistunut nyt ensi kokeiluna jälkimmäinen, neiti kun ei ole kalan suurkuluttaja. Lohta sisältävä Purina on silti tehnyt kauppansa hyvänä kakkosena. Neidillä ei ole juurikaan paino-ongelmia, eikä nuoresta iästään johtuen muitakaan harmeja, mutta lupaukset hammaskiven ehkäisystä ja hyvistä pH-arvoista kuulostavat hyvältä. Katsotaan mikä on lopullinen tuomio kolmen viikon testiajan jälkeen.

"Aika hyvää" Kuva: Elämänkulkija

makea himo

Kuva: Elämänkulkija, 2011

HAJATELMA HIMOSTA

määritelmä: kiihkeä halu saada jotakin
yhä enemmän, aina itselle
ylettömyys

mikä on himon positiivinen muoto?
kiihkeä halu saada aikaan jotain?
himo nähdä asiat vaaleanpunaisen hattarapilven läpi
inspiraatio?

himo mio

Vastaus valokuvatorstain 219. haasteeseen: Seitsemän kuolemansyntiä: Himo. sekä sunnuntaipäivän hajatelma aiheeseen liittyen.

Hui! Hieno hylje!

Kuvassa: Taiteilija Renja Leinon hylje A Fish Lovers Home.

Elokuun alussa Turun kaupunkikuvaan saapui 40 taiteilijoiden tuunaamaa lasikuituhyljettä, jotka muistuttavat Itämeren suojelusta. Hylkeet on suunnitellut Stefan Linfors ja ne on tarkoitus huutokaupata hankkeen päätteeksi. Ilahduin positiivisesti kun kuulin, että peräti 50% teosten myyntituotosta menee Itämeren suojelutyöhön. Hylkeet ovat vaikuttavan näköisiä, ja eräänä hämäränä iltana säikähdinkin ajatuksissani yhtä vakaana seisovaa hahmoa ennen kuin tunnistin kyseisen herrasmiehen hylkeeksi!

Jokaisella on varmasti oma suosikkinsa hyljekuoseista. Itse pidän erityisesti Anu Halmesmaan hylkeen graafisesta kuvioinnista, mutta myös muut hylkeet ovat onnistuneita. Kirsi-Maria Ahon pirteän hylkeen mahakuvioissa karkeloidaan niityllä Susanna Peijarin norppa on saanut lämpimän neulekuosin. Hylje näyttäisi mahtavalta kämpässäni.

Mikä on SINUN suosikkisi?

Kesähorroksesta kulttuurin pariin: Kirjabongarin unelmapäivä ja mattolenkki

Kesän aikana on tullut bongattua kulttuuria jos jonkinlaista, ja nyt syksyn korvilla tullut aika havahtua blogihorroksesta pohtimaan mitä viime aikoina on oikeastaan tullut nähtyä.

Mattolenkillä Kakolan kulmilla

Elokuun alussa tuli kulttuurikuntoiltua, kun bongasin Erään Turku 2011 -ohjelmahankkeen osan, Paraatimaton joutomaalle. Iloisen värinen 420,81 metrin mittainen räsymatto houkutteli kulkijoita rohkaisemaan mielensä ja tutustumaan jo lakkautetun Kakolan vankilan tienoihin. Kiemurteleva matto sai seikkailijan esille täysikasvuisessakin. Oli pakko selvittää mihin matto johtaa!

Kirja-addiktin paratiisi

Eräänä elokuisena aamuna Turun liepeillä liikennevaloissa viereeni ajoi iso kirjastoauto. Kääntyessäni katsomaan tarkemmin luulin uneksivani. Kyseessä oli näet PORVOON kirjastoauto. Myöhemmin jokirannassa huomasin vielä eksoottisempiakin vieraita, kirjastoautoja aina Virosta ja Saksasta asti! Rantakadulla oli näyttävä kavalkadi iloisenvärisiä kirjoja pursuavia busseja ja kuorma-autoja. Kyseessä oli, kuten myöhemmin selvitin, kansainvälinen kirjastoautofestivaali. Oli kiehtovaa tutustua kirjabiileihin, joiden koristelussa eri maiden kunnat olivat pistäneet parastaan.

Eräs kissabussi vei erityisen tehokkaasti sydämeni...

...mutta ei Turun ajattelijakaan sen huonommaksi jäänyt...

...tästä sympaattisesta velhosta puhumattakaan.

Hohtavan valkeaa

Eilen, eli tiistaina 21.6.2011 Turun Puutorilla tapahtui. Suunnaton iglu oli imestynyt hohtamaan valkoisena kesäisen vihreiden puiden edustalle. Kyseessä on taiteilija Pekka Paikkarin ympäristötaideteos, joka maisemoi parkkihallin valtavan betonisen ilmastointirakennuksen.

Keraaminen teos nostaa selvästi paikan viehättävyyskerrointa. Kenties melko autiona pidetystä Puutorista tulee uusi kohtaamispaikka. Turun palo tunnetusti alkoi aikoinaan Puutorin laidalta, joten jäisen oloinen iglu toimii myös kontrastina sille. Iglu on osa Savi kaupungissa -hanketta, johon kuuluu myös kahden muun taiteilijan Karin Widnäsin ja Kim Simonssonin teokset. Niitä en ole vielä nähnyt, mutta kuulopuheiden perusteella alueet ovat piristyneet paljon.

Kuvassa Pekka Paikkarin Iglu (2011). Julkistustilaisuudessa esiintyi myös lumivalkea puujalkamies, joka viihdytti ihmisiä elävän patsaan roolissa.

Lisätietoja Savi kaupungissa -hankkeesta:

WAM: Savi Kaupungissa toi kaupunkiin Iglun, Temppelin ja Kimonon.
Turku 2011: Savi kaupungissa